Pelisäännöt

 

Tutustu lähemmin alla oleviin KYKY Living Labin periaatteisiin ja pelisääntöihin.

  • Kehittämis- ja innovaatiotoiminta Living Labissä on käyttäjälähtöistä (user-driven), ei siis teknologialähtöistä tai teknologiavetoista (technology-driven). KYKY Living Labissä erilaiset ihmiset ja heidän osaamisensa ja ideansa kohtaavat koulun arjessa. Yhteiskehittäminen on vahvasti osallistavaa. Opettajien ja oppijoiden on helppo osallistua yhteiskehittämisen prosessiin ja se on innostavaa. Prosessi toteutetaan niin, että siitä on kaikille konkreettista hyötyä. Parhaimmillaan innovaatiotoiminnasta saadaan jatkuvasti uusia onnistumisen kokemuksia ja opitaan mahdollisten epäonnistumisten kautta. Näin osanottajat saavat jatkuvaa palautetta, joka motivoi ja vauhdittaa oppimista sekä yksilön kasvua kohti omaa parastaan.
  • Ehdotamme, että päätösvalta päivittäisen yhteiskehittämisen organisoinnista on koulujen ja yritysten vastuulla, jotta toimintaan osallistumisen kynnys olisi käyttäjien keskuudessa mahdollisimman matala. Yhteiskehittämisen aloitteenteko tulisi olla kaikille helppoa. Aloite voi tulla monelta eri taholta, esimerkiksi oppijoilta, opettajilta, muulta henkilöstöltä tai yrityksiltä. Myös oppilaiden huoltajat ja harrastustoiminnasta vastaavat järjestöt voivat tuoda arvokkaita keskustelunavauksia yhteiskehittämiseen.
    Päivittäinen toiminta KYKY Living Labissä organisoidaan niin, että oppijat ja opettajat loppukäyttäjinä voivat tarkoituksenmukaisella tavalla osallistua tuotteen, palvelun tai muun innovaation kehitysprosessin jokaiseen vaiheeseen. Käyttäjien osallistumisen aste kuitenkin vaihtelee sen mukaan, mistä innovaatioprosessin vaiheesta on kyse tai mikä on tuotekehityksen perimmäinen tarkoitus (innovaatio tuotetaan kokeilujen avulla opettajia ja oppijoita varten, innovaatio tuotetaan opettajien ja oppijoiden kanssa tai innovaation tuottavat opettajat ja oppijat).
  • Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan taustalla on ajatus siitä, että jokainen, myös oppilas tai opiskelija, osaa ja saa innovoida. Innovointi on siten myös kansalaistaito. Tämä on linjassa uuden opetussuunnitelman kanssa, joka painottaa oppimisen iloa ja opiskelijan omaa aktiivista osallisuutta. Avoin innovaatiotoiminta lisää yleensä motivaatiota, sillä yhteiseen tuotokseen saa arjessa tehdä ja tuottaa juuri sitä, mikä syntyy omien innostuksen kohteiden ympärille. Samalla näkee oman ajattelun ja toiminnan vaikutukset.
    Living Lab -toiminta kannustaa kouluja näkemään kokeilutoiminnan osana opetussuunnitelman toimeenpanoa ja toimintakulttuurin uudistamista. Samalla henkilökuntaa ja oppijoita kannustetaan innovoimaan ja kehittämään myös omaa toimintaansa. Yhteiskehittämis- ja innovaatio-osaaminen vaikuttavat tulevaisuuden ammattilaisten urakehitykseen, koska käytäntölähtöisellä (ihmisten ja työelämän arjesta nousevalla) innovaatiotoiminnalla on suuri taloudellinen merkitys verrattuna perinteiseen tiede- ja teknologialähtöiseen innovaatiotoimintaan.
  • Living Lab -toiminnassa käyttäjä on vähintäänkin tutkimuskohteena (käyttäjälähtöisyys). Kouluissa tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun yritys tai muu organisaatio havainnoi koulun arkea saadakseen uutta ymmärrystä ja tietoa käyttäjän piilevistä tarpeista. Kokeilutoiminnassa opettajat ja oppijat voivat kokeilla tai testata uusia oppimista tai kasvua tukevia tuotteita, tai koulu voi osallistua tuotteiden kehittämiseen tähtäävään tutkimukseen.
  • Inkluusioperiaatteen mukaisesti KYKY Living Labissa mahdollisuus yhteiskehittämiseen ja innovointiin tarjotaan kaikille toimijoille. Tämä on myös yritysten etu, sillä tuotekehityksessä halutaan yleensä hyödyntää erilaisten käyttäjien kokemuksia ja erilaisista käyttöympäristöistä saatavaa todelliseen käyttöön perustuvaa tietoa.
  • Innovaatio- ja kehittämistoiminta on koulussa  käytännönläheistä ja kokeilevaa. KYKY Living Lab -toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että opettajat ja oppijat osallistuvat innovaatiotoimintaan ja/tai käyttävät yritysten oppimista ja kasvua edistäviä tuotteita, palveluita, sovelluksia ja teknologiaa aidossa käyttötilanteessa joko koulussa, TET-harjoittelussa, kotonaan tai vapaa-ajan harrastustoiminnassa.
  • Yhteiskehittäminen konkretisoituu käytännössä monin eri tavoin kun opettajat, oppilaat ja opiskelijat osallistuvat esimerkiksi erilaisiin työpajoihin, nopeisiin kokeiluihin ja varhaisen vaiheen mallinnukseen (protoiluun) tai kun kohderyhmän arkeen tutustutaan tutkimuksellisesti ja hankitaan lisätietoa esimerkiksi etnografisia menetelmiä soveltaen. Vanhemmista opiskelijoista, huoltajista tai kolmannen sektorin edustajista voidaan rekrytoida vapaaehtoisia yhteiskehittämisprosessin avustajia.
    Käsikirjan lähtökohtana on, että yhteiskehittäminen ja innovaatiotoiminta monipuolisine menetelmineen ovat osa koulujen pedagogista toimintaa ja kehitystyötä. Näin ollen toiminnassa sovelletaan kaupungin johtamisjärjestelmää ja olemassa olevia toimintaohjeita. Toimintaohjeiden hallinnollisesta toimeenpanosta vastaa koulun rehtori.
  • Innovaatiotoiminta on monitoimijaista, jolloin mukana toiminnassa on tuotteen tai palvelun kannalta oleellinen yhteistyöverkosto. Yleensä siihen kuuluvat käyttäjien sekä julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi tutkimuslaitokset ja kolmas sektori.
    Vuorovaikutus Living Labissa on monisyistä. Vuorovaikutuksessa käyttäjät, kehittäjät, mahdollistajat ja yritykset sekä erilaiset kohtaamisen areenat, työkalut, ympäristöt, jakelukanavat ja palautemekanismit muodostavat avoimen ja dynaamisen innovaatio-ekosysteemin. Näin syntyy erilaisia oppimista edistäviä sosiaalisia, fyysisiä ja digitaalisia vuorovaikutuksen kenttiä, joissa oppilaat ja opiskelijat voivat turvallisesti, koulun suojissa osallistua innovaatioiden tuottamiseen. Samalla he voivat kokea, kuinka yhteensattumat, nopeat kokeilut ja niihin liittyvät epäonnistumiset kuuluvat oppimiseen ja kuinka oppiminen johtaa innovaatioihin. Tämä vaatii kuitenkin niin opettajilta kuin yritysten edustajilta pedagogista silmää ja luovuutta.
    Koska KYKY Living Labissa keskitytään ensisijassa koulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön, hallinto ja koulujen rehtorit luovat edellytykset yritysten, henkilöstön ja oppijoiden vuorovaikutukselle. Yritykset puolestaan tuovat omiin tuotekehitysprosesseihinsa liittyvät menetelmät sekä yhteiskehittämisen työvälineet mukanaan. KYKY Living Labin toimijat ja heidän roolinsa on yksilöity tarkemmin luvussa neljä.
  • Yhteiskehittämistä varten tarvitaan selkeä ja systemaattinen, mutta samalla joustava toiminta-ajatus ja toimintatapa. Mitä selkeämpi Living Labin toiminta-ajatus on ja mitä yksityiskohtaisemmin kehittämishaasteen määrittely työ tehdään, sitä helpompaa, kiinnostavampaa ja tuottavampaa varsinainen yhteiskehittäminen kouluissa tulee olemaan. Toisaalta, yhteiskehittäminen on yllätyksellistä ja vaatii kaikilta osapuolilta avointa mieltä, ajattelun joustavuutta ja yrittäjämäistä toimintatapaa.
    Ennustamattomuus kuuluu innovaatiotyöhön, jolloin tavoitteet saattavat muuttua prosessin aikana tai hanke voidaan joutua kesken kaiken päättämään. Yritysten, koulujen ja hallinnon saama palaute ja osallistujien ideat voivat olla yllättäviä ja odottamattomia. Myös koulujen ja yritysten työskentelyrytmien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Toiminta vaatii sitä, että kaikki osapuolet pyrkivät aidosti ymmärtämään ja ottamaan huomioon toistensa tavoitteet ja toimintatavat sekä haluavat yhdessä luoda uusia merkityksiä ja tuottaa toisilleen lisäarvoa. Yhteistyön jatkuessa pidempään, ymmärrys ja luottamus syvenevät, ja yhteistyö helpottuu.
    Monitoimijainen KYKY-kehittämistyö vaatii sekä käynnistäjän että toiminnan koordinaattorin. KYKY Living Lab ei käynnisty eikä etene itsekseen. Tarvitaan toimija, joka ottaa koordinointivastuun kokonaisuudesta ja sen osista. Ehdotamme, että hallinto tekee päätöksen yhteiskehittämisen toimintamallista ja sen arviointi- ja kehittämistavasta. Espoon kaupungillalla ei kuitenkaan ole määräysvaltaa sen ulkopuolisiin toimijoihin, vaan se vastaa lähinnä toiminnan käynnistämisestä, koordinoinnista, orkestroinnista, fasilitoinnista ja tulosten ja toimintamallin skaalaamisesta koulusta toiseen tai kaupungista ja maasta toiseen.
    KYKY Living Lab -toimintamallin vastuuhenkilön tulee olla hyvin perillä opetusalasta, teknologian ja tieteen mahdollisuuksista sekä kehitettävästä kokonaisuudesta. Hänen tulee lisäksi nähdä kaikkien osapuolten tavoittelemat hyödyt. Vastuuhenkilöltä edellytetään monikanavaisen viestinnän osaamista tulkita yhden toimijaryhmän, esimerkiksi yritysten sanomaa toisen toimijaryhmän, esimerkiksi koulutusalan ammattilaisten kielelle.
  • KYKY Living Labin toiminta vaatii kaikilta osapuolilta toisaalta kykyä hahmottaa koulun arkea sekä oppijoiden oppimis- ja kasvuprosessia ja toisaalta kykyä ymmärtää liiketoimintaan liittyviä reunaehtoja. Parhaimmillaan KYKY -yhteistyö synnyttää uusia yhteisiä näkemyksiä tai luo uusia merkityksiä oppimisen ja kasvun mahdollisuuksista. Samalla toimijat synnyttävät yhdessä lisäarvoa, josta kaikki toimijat hyötyvät. Lisäksi he luovat digitaalisen oppimisen tulevaisuuden näkymiä.
    Toiminnan jatkuessa ja vakiintuessa KYKY Living Lab -verkoston kypsyys kasvaa ja yhteisistä käytänteistä ja pitkäjänteisestä luottamukseen perustuvasta suhteesta eri toimijoiden välillä tulee kaikille osapuolille kilpailuetu. Luottamus on tärkeää etenkin, jos ratkaistavaa ongelmaa ei kyetä määrittelemään tarkasti. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun digitalisaation vaikutuksia tulevaisuuden koulutukseen ei tunneta riittävän hyvin ja eri toimijat tuovat innovaatiotilanteeseen yllättävää hiljaista tietoa.
  • Living Lab -toiminnassa pyritään yleensä seuraamaan avoimen innovaation periaatetta. Ellei muuta ole sovittu, KYKY Living Lab -projekteissa yritykset, koulut, yhteisöt tai Espoon kaupunki hyödyntävät organisaationsa ulkopuolista tietoa, osaamista ja kokemuksia omien tuotteidensa ja palveluprosessiensa kehittämisessä. Avoimessa innovaatiossa voidaan noudattaa esimerkiksi creative commons -periaatteita. Voidaan myös laatia sopimukset teollisoikeuksista ja tekijänoikeuksista (IPR, Intellectual Property Rights) kaupungin juristien konsultaatiota hyödyntäen.
    Avoin innovaatio tuottaa paljon arvokasta tietoa, mutta samalla se edellyttää hyödyntäjältään kykyä erottaa oleellinen tieto epäoleellisesta. Lisäksi tarvitaan osaamista ja kapa-siteettia liittää ulkoa tuleva tieto organisaation omiin toimintoihin. KYKY -innovaatiotoiminnassa yritykset, koulut ja hallinto soveltavat yhteiskehittämisen ja -suunnittelun (co-creation, co-design) menetelmiä, jolloin opettajat ja oppijat otetaan mukaan tuotekehitykseen aktiivisina ja tasavertaisina toimijoina ammattisuunnittelijoiden, tutkijoiden ja muiden toimijoiden rinnalle. Kouluyhteisön jäsenet tuovat arvokkaan tiedon ja kokemuksen koulun ja oppijan arjesta sekä antavat palautetta kehitettäviin tuotteisiin ja palveluihin. Näin Espoon kaupunki voi hyödyntää koulujensa Living Lab -toimintaa oman palvelutarjoamansa tai palveluprosessiensa kehittämiseen.
  • KYKY-yhteiskehittämisessä kaikki osapuolet investoivat aikaa innovaatioprosessin jokaisessa vaiheessa. Ajan käyttäminen yhteistyöhön on investointi, jonka tulisi tuottaa nopeammin asiakkaiden toivomaa arvoa. Käyttäjien arvoja ja odotuksia vastaava tuotekehitys pienentää erityisesti kalliiden teknologisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvää riskiä. Alkuvaiheen tuotekehitykseen käytetty aika voi säästää myös markkinointikustannuksia.
    Käynnistysvaiheessa Living Lab -toimintaa rahoitetaan usein julkisin varoin, joko Tekesin, EU:n tai muiden rahoittajien projektirahoituksella. Koska projektirahoitus on luonteeltaan epävarmaa, KYKY Living Labin osapuolet sisällyttävät toiminnasta aiheutuvat kustannukset osaksi normaalia kehittämistyötään. Pitkään toimineet ja korkean kypsyystason Living Labit ovat yleensä tuotteistaneet toimintansa ja vakioineet toimintatapaprosessinsa ja myyvät palveluitaan muille toimijoille.
    Työläyden vuoksi yhteiskunnallisesti merkittävät uudet avaukset, kuten EdTech-toimialan synnyttäminen Eurooppaan, rahoitetaan yleensä julkisin tutkimusvaroin, jolloin myös tutkimuslaitosta voidaan käyttää kokoamaan yhteiskehittämisen osapuolet konsortioksi ja kehittämään uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja. Suosittelemme tätä ns. avoimen tieteen, avoimen innovaation ja avoimen datan lähestymistapaa viimeistään siinä vaiheessa, kun KYKY Living Labin tavoitteena on synnyttää koulutuksen ja osaamisen vientitoimintaa.
 

Lataa tästä sopimus (Yhteiskehittämisen sopimus.docx) sekä sopimuksen liite (Yhteiskehittämisen sopimusliite 1.docx)