Mightifier ♥ Espoo – yhteiskehittämisen tarina

Kaikki lähti liikkeelle positiivisen kaveripalautteen voimasta. Sanoilla on uskomaton voima, kun läheinen ihminen kertoo, miksi sinua arvostaa ja kuvailee tarkasti tilanteen, jossa olet onnistunut. Kesällä 2015 Mightifierin tiimi kiersi juttelemassa rehtorien ja opettajien parissa sekä piipahti ministeriössäkin kyselemässä, miten tärkeänä positiivinen vertaispalaute nähdään. Miten ja miksi sitä hyödynnettäisiin, millaisia työkaluja jo käytetään ja miten ne toimivat?
Keskustelujen perusteella Mightifierin tiimi hahmotteli muutamalla kuvalla Mahtisluokka-palvelun, jossa beige reppu pyysi lapsia nimeämään luokkakavereidensa vahvuuksia. Espoolaiset Saunalahden koulu sekä Espoo International School ottivat tiimin rohkeasti vastaan esittelemään kuvia ja kysymään palautetta oppilailta ja opettajilta. Tapaamisissa kävi nopeasti ilmi, miten ammattimaisia sovelluskehittäjiä lapset ovat! Ideoita tulvi ja ennen kaikkea kävi selväksi, että reppu beigeine maailmoineen saa lähteä ja tilalle tarvitaan värejä. Paljon värejä! Myös kiinnostavampi hahmo tarvittaisiin. Palvelun ytimessä olevat luonteenvahvuudet taas tuntuivat hyvältä valinnalta, monelle käsitteet ja sanasto olivat jo ennalta tuttuja.
Palautetta saatiin enemmän kuin osattiin odottaa ja kaikki kerättiin huolella talteen. Vielä tänä päivänäkin Mightifierin tuotekehityssuunnitelmasta löytyy lasten ideoita ensimmäisistä tapaamisista. Vuoden 2015 lopulla alettiin koodaamaan ensimmäistä versiota, joka nimettiin poikkeuksellisesti Minimum Lovable Product (vrt. Minimum Viable Product), olihan kyseessä lapsille suunnattu palvelu.
Ensimmäiset positiiviset palautteenantokierrokset Mahtisluokan paperiversiota käyttäen tehtiin hiihtolomien jälkeen. Oi, mitä ihanuuksia lapset kirjoittivat ja piirsivät tuolloin toisilleen! Mightifierin tiimille oli todella opettavaista nähdä, miten lapset muotoilivat tekstin, käyttivät piirustuksille varattua tilaa ja miten luonteenvahvuuksia valittiin. Teimme myös pienen luokkailmapiirin kartoituskyselyn, koska halusimme selvittää, onko sovelluksen käytöllä jotakin vaikutusta luokan ilmapiiriin. Kun vihdoin pääsimme kokeilemaan itse sovellusta, ilmassa oli jännitystä. Ensimmäisillä kierroksilla kouluilla mukana oli myös Mightifierin koodari. Hän sai välittömästi lisätöitä, kun erästä oppilasta onnisti ja hänen palautteenantoparikseen arvottiin paras kaverinsa. Luonnollisesti mieleen tuli paljon hyviä asioita kirjoitettavaksi ja lopulta tila loppui kesken. Koodari sai tehtäväkseen luoda lisää tilaa, jotta pitkienkin positiivisten palautteiden kirjoittaminen onnistuu.
Tiimi oli jatkuvassa yhteydessä luokkien kanssa koko kevään ja sai oppilailta ja opettajilta ideoita ja palautetta sekä ilmoituksen, jos teknologia petti. Tiimi pääsi havainnoimaan, miten sovellusta käytettiin luokissa. Iloitsimme oppilaiden riemusta ja monen opettajan kosteista silmäkulmista heidän lukiessaan ensimmäisiä oppilaiden kirjoittamia kauniita havaintoja toistensa käyttäytymisestä. Päätimme kouluvuoden ja Mightifier-pilotin tulostamalla kevään aikana kerätyt palautteet oppilaille todistusten mukaan. Vaikutukset luokkien ilmapiiriin, itsetunnon kehittymiseen ja kaverisuhteiden kasvamiseen olivat selkeät, kun vertasimme ensimmäisen ja lopuksi tehdyn hyvinvointikyselyn tuloksia sekä kuuntelimme opettajien kommentteja.
Moni oppilas sanoi, että sovelluksessa esiintyvä karhu vaikutti yksinäiseltä. Tiimi kysyi lapsilta, kuka tai mikä olisi karhun paras kaveri. Eniten ääniä sai lintu! Mightifier-tiimi suunnitteli useita eri versioita uudeksi karhuksi ja linnuksi. Näistä lapset saivat äänestää suosikkinsa ja perustella, miksi olivat valinneet juuri kyseiset hahmot. Näin syntyivät nykyinen Mighty Bear paksuine poskineen ja Brave Bird punaisine tennareineen.
Seuraavana talvena olimme jälleen kehitysvaiheen edessä. Oli helppoa olla yhteydessä jälleen Espooseen, sillä tiesimme yhteiskehittämisen mallin toimivan hyvin. Pääsimme aloittamaan hyvinvointikyselyn kehittämisen ja kokeilun 80 espoolaisluokan kanssa. Luokissa käytettiin viikoittain nyt Mightifier-nimiseksi
muuttunutta sovellusta sekä kerran kuukaudessa luomaamme hyvinvointikyselyä. Kahdessa työpajassa saimme miettiä opettajien ja rehtorien kanssa kyselyn ja siitä syntyvän raportin rakennetta, toimivia käyttökohteita nyt sekä kertyvän datan hyödyntämismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Jälleen oppimiskokemus oli verraton Mightifier-tiimille. Ilman systemaattista ja täsmällisesti projektoitua kaupungin lähestymistapaa, vastaavanlaisen kokeilun järjestäminen ei olisi onnistunut startupin resurssein. Odotamme innolla seuraavaa yhteiskehittämisprojektia!